6.12 Itsenäisyyspäivä ja linnanjuhlat

Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman Suomen itsenäisyysjulistuksen. 7. marraskuuta-8. marraskuuta 1917 välisenä yönä bolševikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä, jonka vuoksi katsottiin, että Suomen oli irtauduttava Venäjästä.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Suomen lippu, jonka tunnemme, on ollut käytössä 28.5.1918 alkaen.

Linnanjuhlien perinne sai alkunsa 1919. Juhlien järjestäjänä toimi presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.

Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922, kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat vuodesta 1925. Kieltolain kumouduttua 1932 alettiin tarjoilla myös alkoholijuomia, mutta presidenttipari ei vielä kätellyt vieraita. Presidentti Kyösti Kallion aikaan uskonnollisuus näkyi juhlissa vuosina 1937–38, jolloin ei tanssittu eikä tarjoiltu alkoholijuomia. Pisin katkos tuli toisen maailmansodan myötä, jolloin juhlia ei pidetty seitsemään vuoteen (1939-45). Presidentti J. K. Paasikiven aikana juhlissa alettiin tarjota boolia, musiikkia ja tanssia. Juhlista esitettiin jälkikäteen lyhytelokuvia elokuvateattereissa ennen elokuvaesitystä.

Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa hän keskusteli keltaisessa salongissa. Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2 300 henkeä. Vuonna 1968 juhlissa oli erikoisuutena letkajenkka. Kansaa kiinnosti erityisesti vuonna 1977, kenen kanssa kolmea vuotta aiemmin leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen tanssi.

Vuonna 1949 kuultiin ensimmäinen suora radiolähetys juhlista. Ensimmäinen televisiolähetys tapahtui vuonna 1957 nimellä Itsenäisyytemme 40-vuotisjuhla, mutta varsinaiset suorat lähetykset alkoivat vuonna 1967. Yksistätoista juhlista 1969–79 saatiin vain leikattuja koosteita, sillä ajan ilmapiirin vuoksi ei haluttu korostaa eliitin juhlimista.

Sittemmin presidentti Tarja Halosen aikana linnan juhlat ovat muodostuneet mittavaksi mediatapahtumaksi, jossa suorassa tv-lähetyksessä usean kameran välityksellä seurataan erityisesti julkisuuden henkilöiden vieraiden tanssitaitoa ja illan tunnelmia kuvaten. [Wikipedia]

Ensimmäisen kerran Tokio Hotel yritti päästä Linnanjuhliin juhlimaan Suomen itsenäisyyttä vuonna 2005, kun heidän uusi albuminsa oli julkaistu.

Presidentti Halonen säikähti sisään pyrkijöitä ja pojat palasivat pettyneinä Saksaan.

Vuonna 2006 bändi yritti juhliin toista kertaa-

-mutta pukukoodi oli ehdoton.

Pojat eivät kuitenkaan lannistuneet tästä, sillä he halusivat valloittaa Suomen musiikkitaivaan ja Presidentti Halosen sydämen! Vuonna 2007 pojat olivat jo panostaneet pukuihinsa.

Presidentti Halonen ei kuitenkaan ollut vaikuttunut.

Vuosi 2008 vei Tokio Hotelia ympäri maailman, mutta Suomen Itsenäisyyspäivänä pojat yrittivät vielä kerran päästä juhliin mukaan.

Sinä vuonna Presidenttipari oli melkein ilahtunut nähdessään pojat. Tarja Halonen olisi päästänyt Tokio Hotelin juhliin, mutta puolison hopeakammo merkitsi sitä, että pojat käännytettiin pois jälleen kerran.

Aiemmin tänä vuonna Presidentti Halonen kohdattiin tähän asiaan liittyen muutamaan otteeseen.

Saa nähdä miten Tokio Hotelin käy tänään!